Työntekijät

Järjestipä yrityksenne tapahtumatuotantoa tai vaikkapa senioreiden kotihoitoa, ovat työntekijät yrityksen tärkein resurssi. Työntekijöiden hyvinvoinnista huolehditaan muun muassa järjestämällä mielekkäitä tapahtumia, joihin voivat osallistua kaikki työtekijät. Monilla työpaikoilla on tapana järjestää pikkujoulut, mitkä ovat yleensä varsin kosteat eli alkoholipitoiset. Pikkujouluihin yhdistetään usein puolison pettäminen kopiokoneen päällä, pomon haukkuminen ja kissatappelut, joten ne eivät välttämättä ole se tehokkain tapa palkita työntekijöitä, vahvistaa työporukan yhteishenkeä ja parantaa työhyvinvointia. 

Työntekijöitä motivoidaan kannustamalla 

Työntekijöitä ei motivoida pelkällä palkalla ja eläkkeellä, vaan myös luomalla organisaatiokulttuuri, missä työntekijöitä kannustetaan ja palkitaan. Hyvinvoivassa työyhteisössä työntekijät kannustavat myös toisiaan, ja auttavat toisiaan tarvittaessa.

Työltä odotetaan mielekkyyttä, sopivia haasteita ja mahdollisuutta toteuttaa itseään – esimerkiksi luoda jotain uutta. Työltä odotetaan joustavuutta, eli mahdollisuutta vaikuttaa itse siihen, mitä tekee ja milloin sen tekee. Työajan joustavuus ja etätyömahdollisuus ovat asioita, joita työntekijät osaavat arvostaa. Liukuva työaika ja mahdollisuus työskennellä kotoa käsin helpottavat uran ja perhe-elämän yhteensovittamista. 

Kaikilla aloilla ei tietenkään ole mahdollista tarjota etätyömahdollisuutta. Palvelumuotoilu ei vaadi työpaikalle saapumista, ainakaan joka päivä. Sairaanhoitajan ja rakennustyöntekijän on edelleen saavuttava työpaikalle, ja oltava siellä koko vuoronsa ajan.

Työnantaja voi rakentaa myönteistä organisaatiokulttuuria näyttämällä itse esimerkkiä. Monessa yrityksessä on tapana palkita kuukauden myyjä, mutta voisiko tämän palkinnon rinnalle ottaa myös kuukauden positiivisimman henkilön palkinnon? On huomattu, että saman musiikin tahtiin liikkuneet ihmiset ovat valmiimpia auttamaan toisiaan ja ajattelemaan toisistaan myönteisemmin. Voisiko firma tarjota kulttuuri- ja liikuntaseteleitä, joilla voitaisiin mennä yhdessä konserttiin tai vaikka lavatansseihin? 

Sisäiset tapahtumat sitouttavat ja palkitsevat

Yhteiset illanvietot, liikuntatapahtumat, wellness-hetket ja muut työhyvinvoinnin ympärille keskittyvät tapahtumat sitouttavat yrityksen työntekijät. Samalla työntekijöitä voidaan palkita, ja heille voidaan viestiä esimerkiksi firman johdon heitä kohtaan tuntemasta arvostuksesta. 

On hyvä muistaa, että ulkoinen markkinointi alkaa sisäisestä markkinoinnista, eli myytävä asia pitää myydä ensin yrityksen työntekijälle. Jos työntekijät uskovat tuotteeseen tai palveluun ja ovat sitoutuneita yritykseen, on asiakkaiden vakuuttaminen helpompaa.

Sisäisen tapahtuman ei tarvitse aina olla jokin risteily, saunailta tai kanoottiretki. Sisäisiä tapahtumia ovat myös suunnittelupalaverit ja workshopit, joissa työntekijät pääsevät kertomaan omia näkemyksiään ja luomaan innovaatioita. Sisäisissä tapahtumissa voidaan suunnitella myös varsinaisen liiketoiminnan rinnalle tulevia hankkeita, joilla voidaan parantaa sekä sisäistä että ulkoista yrityskuvaa. Workshop-työskentelyn aikana saatetaan löytää kierrätysideoita tai hyväntekeväisyystempauksia, joihin työntekijät ovat valmiita sitoutumaan. Samalla, kun työntekijät sitoutuvat hankkeeseen päämäärään, sitoutuvat he myös toisiinsa sekä yritykseen tiukemmin.

Sisäisten tapahtumien tavoitteita ovatkin yhteishengen rakentaminen, työntekijöiden tutustuttaminen toisiinsa, työntekijöiden innostaminen ja informoiminen, uusien tuotteiden ja palveluiden lanseeraaminen, työhyvinvoinnin parantaminen, onnistumisten juhliminen ja vastuullisuuden osoittaminen. Riippuu tapauksesta, mikä on kulloinkin sopivin tapa järjestää mielekäs tapahtuma. Joskus tapahtuma vaatii juhlatilan vuokraamista ja esiintyjien palkkaamista, kun taas toisinaan tapahtuma voidaan järjestää yrityksen omissa tiloissa ja vaikka nyyttäriperiaatteella. 

Suomalainen alkoholikulttuuri näkyy työpaikoillakin

Viinilasit

Suomalaiset kuluttavat paljon alkoholia, ja alkoholin nauttiminen liittyy myös moniin yritysten sisäisiin tapahtumiin. Humalatilaa ei suomalaisessa kulttuurissa ole pidetty nolona, vaan sitä on pidetty jopa sosiaalisuuden merkkinä. Alkoholia on tehty ja käytetty ainakin rautakaudelta, eli 500 eKr, asti. 2020-luvun Suomessa alkoholia käytetään neljä kertaa enemmän kuin vielä 1950-luvun tienoilla. Myös naiset käyttävät alkoholia. 1960-luvulla noin puolet 30–49-vuotiaista naisista kertoi välttävänsä alkoholia, kun taas vuonna 2000 absolutistinaisten määrä oli vain 4 %.

Alkoholi kuuluu moniin juhliin ja tapahtumiin, varsinkin pikkujouluihin. Sanotaankin, että ilo ilman viinaa on teeskentelyä. Jos työpaikalla on paljon absolutisteja, kannattaa miettiä, tuodako alkoholia firman juhliin vai ei. Absolutisteja voi ahdistaa muiden ryyppääminen niin, että he jättäytyvät pois firman sisäisistä tapahtumista. Myös kohtuudella alkoholia nauttivilla voi olla vaikeuksia sietää muiden ryyppäämistä. Asiaa voidaan puida yhdessä työntekijöiden kanssa. Ryyppäämistä voidaan hillitä esimerkiksi järjestämällä juhlat sellaisessa tilassa, missä jokaisen on ostettava itse omat juomansa. Jos juomat menevät firman piikkiin, saattaa juominen lähteä käsistä. Koko illan sijaan firma voi tarjota vain alkujuomat – tai sitten tapahtuma voidaan lopettaa niin aikaisin, että kaikilla halukkailla on mahdollisuus mennä ryyppäämään läheiseen baariin.