Ovatko tytöt ja naiset alttiimpia heräteostoksille? Entä, ostavatko pojat enemmän teknisiä tuotteita? Näihin kysymyksiin saadaan vastauksia seuraavassa. Tarkastellaanpa asiaa ikäryhmittäin. 

Ennen teollistumista ajateltiin, että tyttö perheessä on taloudellinen tappio. Poikaa pidettiin suotuisampana perheenjäsenenä. Teoria pohjautuu ajatukseen ”Mies tienaa, nainen kuluttaa” vielä toisen maailmansodan aikana tämä näkyi yhteiskunnassa: tytöt tekivät kotitöitä ja pojat tuottavaa työtä. Tuottavalla työllä tarkoitetaan fyysistä työtä, jolla pystyy tulevaisuudessa elättämään perheen. 

Eläkeläisten rahankäyttötottumuksissa heijastuu vahvasti pula-aikojen säästäväisyys, hallituksen leikkaukset ja miehen päätäntävalta kulutushyödykkeisiin. Päätäntävalta perustuu poikien ”lellimiseen”, jota oli havaittavissa jo 1950-luvun Suomessa. Poikien mielipiteitä arvostettiin esimerkiksi asuinpaikan tai lelun valinnassa. Heitä käytännössä valmistettiin tehtävään ”perheen päänä”. Poikkeuksena kuitenkin yhden tyttölapsen kotitaloudet.

2010-luvulla on tutkittu eläkeläisten rahankulutusta. Havaittiin, että eniten rahaa käyttävät vaatetukseen ja alennusmyynteihin  yli 60-vuotiaat ja kahden hengen perheet. Luulenpa, että näihin vaikuttavat: lisääntynyt vapaa-aika, nuorekkaana pysyminen ja halvemmat hinnat. 

Eläkeläiset käyttävät rahaa myöskin lomamatkoihin,  risteilyihin tai matkaseurueisiin. Toki jotkut voivat muuttaa toiseen maahan, vaikkapa Espanjaan säästääkseen asumiskustannuksissa. Toiset taas valitsevat yhä edullisempia vaihtoehtoja, kuten Yhdysvalloista Suomeen tulleen kodin ulkopuolella syömisen. Nyky-Suomessa on mahdollisuuksia, kun on rahaa, niin on rikollisuuttakin. Tietokoneitakin alkaa löytyä jokaisesta kotitaloudesta. Palvelut siirtyvät internetiin kuten esimerkiksi hyvän VPN-yhteyden avulla pystyy käyttämään estettyjä palveluita mistä tahansa. Verkkohuijareiden määrä lisääntyy. On todettu, että Ikäihmisten ikäryhmä on muita alttiimpi houkutuksille.

Tästäpä päästäänkin sujuvasti eläkeläisten jälkeläisiin, eli keski-ikäisiin. Keski-ikäisten nuoruudessa otettu asuntolaina on, mitä todennäköisimmin jo maksettu ja jälkikasvu saatettu maailmalle. Tämän ikäryhmän suurimpiin rahankäyttökohteisiin lukeutuvat erilaisien juhlien ja virallisten tapahtumien järjestämiset. Näitä tapahtumia ovat vanhempien hautajaiset, aikuisen lapsen häät tai opintonsa päättävän valmistujaiset. Lisäksi muita kuluja voi tulla esimerkiksi aikuisen lapsen lainantakaamisesta. Toki keski-ikäisiä houkuttelevat myös ravintolat, kaksipyöräiset ja internetin verkkokaupat. 

Seuraavaksi vuorossa ovat keski-ikäisten jälkeläiset, eli aikuiset ja nuoret aikuiset. Tarkastellaanpa aluksi aikuisten rahankäyttötottumuksia. Aikuisilla tarkoitan 25-40-vuotiaita. Heiltä kuluu todennäköisesti keski-ikäisiä enemmän rahaa. Syyksi tähän arvioidaan työelämään siirtymistä, mutta ennen kaikkea vakituisen työpaikan saamista. Brändinä toimii ”kun on töitä, niin on rahaa, millä ostaa”. Useat aikuiset haaveilevat omasta asunnosta ja perheen perustamisesta. Rahaa kuluu näin ollen asuntolainan maksuun, remontti- ja kunnostustöihin, auton käyttökustannuksiin, lasten päivähoitoon, yhteisiin perhelomiin, harrastus- ja aktiviteetteihin, lasten viikkorahaan kuin myös elämään.

Sittenpä ryhdyn tarkastelemaan nuorimpien keski-ikäisten jälkeläisiä, eli nuoria aikuisia. Nuorilla aikuisilla tarkoitan 18-24-vuotiaita. Nuorista aikuisista suurin osa joko opiskelee tai vasta aloittaa työelämän. Tällöin kukkaro jää melko laihaksi pakollisten maksujen jälkeen. Pakollisiksi maksuiksi voidaan luokitella asumiskustannukset, kuten vuokra, vesi ja sähkö. Puhumattakaan opiskelukustannuksista, joita ovat lukukausimaksut (yliopisto), ruokailu opiskelijaravintolassa ja muut ruokamenot. On kuitenkin olemassa nuoria aikuisia, jotka tekevät osa-aikatöitä koulun ohella ansaitakseen lisätienistiä kotona. Näillä ostetaan esimerkiksi Luis Vuittoneita, Fjäll Räveneitä, kosmetiikkaa tai Converseja. Toki osa laittaa rahaa säästöönkin, vaikkapa oman asunnon hankintaan. Teknistyneen yhteiskuntamme kehityksen tiimoilta maksukortit ja mobiilisovellukset ovat arkipäivää. Näiden avulla ostokset hoituvat kätevästi, vaikkapa Huuto.net:stä, Bootz.com:lta tai Ellokselta. 

Viimeisimpinä, muttei vähäisimpinä tarkastellaan teini-ikäisten ja lapsien rahankäyttötottumuksia. Aloitetaanpa tutkimalla teini-ikäisien rahankäyttöä. Teineillä tarkoitan 14-17-vuotiaita. Ikäryhmä saa rahaa etupäässä vanhemmilta. Tämä voi olla viikko- tai kuukausirahaa. Rahaa kulutetaan eri tavoin. Tytöt käyttävät rahaa kaunistautumiseen, kuten hygieniatuotteisiin ja kurssimaksuihin. Pojat taas digitaaliseen viihde-elektroniikkaan. Usealla pojalla on mielessä myös mopon – tai auton hankinta. Ikävä todeta, että niin energiajuomat kuin makeisetkin pitävät yhä pintansa nuorison keskuudessa.